Suomalaisten autojen keski-ikä on huolestuttavasti noussut ollen nykyisin 13,2 vuotta. Uusien autojen kauppa tänä vuonna on 90-luvun alun suurien lamavuosien tasolla ja vaikka ala ennustaa pientä piristystä, ollaan vielä kaukana huippuvuosista. Syitä heikolle kaupankäynnille on arvuuteltu paljon, mutta itse näkisin kaksi päätekijää, eli rahan ja teknologian. Rahan siinä mielessä, että kuten julkisuudesta saamme koko ajan lukea, on kansankunnan ostovoima syvässä loukossa ja rahaa näin suurelle investoinnille ei ole. Ennen sai sentään velaksi lähes nollakorolla, mutta sitäkään ei ole ollut hetkeen tarjolla. Teknologia taas askarruttaa paljon. Olisiko se käyttövoima perinteinen, sopisiko kuitenkin hybridi, vai pitäisikö siirtyä suoraan sähköön. Monilla on osa- tai täyssähköisistä ajoneuvoista hyviä kokemuksia, mutta olisiko se sittenkään minun juttuni?
Väitän, että autokaupasta pystyy vetämään hyvin analogian lähiverkkolaitteisiin. Niidenkin osalta voi hyvin kysyä: "Kuinka vanhalla ajat?" Ennen vanhaan olisin vastannut, että suomalaisten lähiverkkolaitteiden keski-ikä on noin seitsemän vuotta ja suurin osa asiakkaista alkaa harkitsemaan elinkaarivaihtoja noin viiden vuoden jälkeen. Mutta minua on sivistetty tämän asian osalta ja kerrottu, että itse asiassa laitteiden keski-ikä on jatkuvassa kasvussa, eikä ole lainkaan harvinaista löytää yli kymmenen, jopa 15 vuotta vanhoja kytkimiä ristikytkentäkaappien perukoilta. Myös tätä voidaan perustella aiemmin mainitun kahden seikan kautta.
Raha(ko) ratkaisee?
Suomalaiset organisaatiot hankkivat lähiverkon laitteensa muutamalla perustavalla. Joku ostaa pätkäyttää ne omaksi ja siirtää laitteet kirjanpidossa tase-eräksi, josta tehdään säännöllisiä poistoja. Yleensä poistot tehdään kolmen, mutta toisinaan neljän tai jopa viiden vuoden jaksolla. Tämän jälkeen laite on oma ja maksettu ja investoinnin takaisinmaksuarvo vaan kasvaa, kun sitä käytetään pitkään. Toinen ei halua käyttää kovaa käteistä IT-laitteisiin, vaan tekee hankinnan rahoitusyhtiön kautta. Sopivilla maksuehdoilla ja lunastusmahdollisuudella hankinta on vähän kalliimpi kuin suora osto, mutta jälleen laitteet voivat jäädä käyttöön maksuajan jälkeen. Tyypillisesti kallein vaihtoehto loppukäyttäjälle on hankkia laitteet osana palvelua. Palveluntarjoajat laskevat oman mallinsa kautta laitteille kolmen vuoden maksuajan ja kaikki, mitä asiakas käyttää palvelua tämän jälkeen, on suoraa tuottoa. Hyvin harva taho pudottaa palvelunsa hintaa laitteiden kuoletuksen jälkeen, vaan ajatus on, että palvelu on palvelu.
Lähiverkko on usein suhteellisen arvokas kokonaisuus - pienessäkin ympäristössä puhutaan helposti kymmenien ja vähän isommissa satojen tuhansien investoinnista. Siksi on ymmärrettävää, että jos rahahanat ovat tiukalla, mitä nykyisessä taloudellisesti heikossa ja epävarmassa ympäristössä monella ovat, ei uusinvestointeja haluta tehdä. "Miksi vaihtaa omena omenaan?" Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeä ymmärtää laitevalmistajien tuotteilleen määrittämä elinkaari, joka väistämättä vanhentaa kytkimet ja tukiasemat jossain välissä. Käytännössä laitteiden tuki loppuu. Mihin moni taho toteaa, että eipä sillä ole väliä, koska ei me tarvita tukea. Olen tästä kuitenkin vahvasti eri mieltä. Kaikki organisaatiot tarvitsevat tietotekniikkaa toimintaansa ja toimivan tietotekniikan taustalla on toimiva tietoliikenne. Jos tietoliikenteessä tulee ongelmia, on toimiva tukipalvelu ainoa, joka auttaa.
Kokonaan toinen kysymys on tietoliikennelaitteiden tietoturva. On tärkeää huomata, että laitteiden elinkaareen kuuluu tyypillisesti ohjelmistopäivitysten tekemisen loppuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli laitteen ohjelmistosta löytyy haavoittuvuus, ei sitä enää korjata. Eli aukot jäävät vain odottamaan hyödyntäjäänsä. Kun katsotaan taaksepäin, on näitä aukkoja löytynyt kohtuullinen pino vuosien varrella ja ne on korjattu vain, jos tuki on olemassa. Pahimmillaan aukot voivat johtaa tietoturvan vaarantumiseen esimerkiksi siten, että hyökkääjä voi lähettää kaiken verkon läpi kulkevan liikenteen itsellensä. Tämän vuoksi itse suosittelen aina, että laitteet päivitetään uusiin viimeistään silloin, kun ohjelmistopäivitysten saatavuus loppuu.
Entäs sitten se käyttövoima?
Kuten autoissa, myös tietoliikennepuolella voidaan miettiä, onko käyttövoiman valinnalla oma osansa ostamisen vaikeuden suhteen. Ennen vanhaan oli helppo valita, kun eri valmistajien kytkimet tekivät pääosin standardinmukaisia asioita komentorivikäyttöliittymän kautta ja langattomassa verkossa tärkein huolenaihe oli kuuluvuusalueen määrittäminen. Nykyisin teknologia ja hajaantunut vanhaan, klassiseen LANiin ja uuteen, fabric-pohjaiseen LANiin. Jälkimmäisestä on useita eri variaatioita eri valmistajilla joskin yleisimmin tuetaan BGP-EVPN-pohjaista ratkaisua. Osittain sama koskee myös langatonta verkkoa. Pitäisi pystyä pohtimaan kontrollerittoman, kevyen kontrollerin tai täysin kontrolleripohjaisen toteutuksen välillä. Ja miettimään, onko WiFi6 tarpeeksi hyvä, vai pitäisikö kuitenkin mennä WiFi6E:hen. Vai olisiko sittenkin parempi odottaa joskus tulevaisuudessa valmistuvaa WiFi7:ää.
Perusteknologian lisäksi hankkija joutuu pohtimaan myös operointiin liittyviä asioita. Jälleen ennen vanhaan oli paremmin. CLI-pohjaisen konfiguroinnin lisäksi laitteille oli määritetty joku kevyt ping-valvonta ja parhaimmillaan SNMP- ja Syslog-palvelimet ja -palvelut. Jos oikein mentiin huimalle linjalle, niin mukaan otettiin xFlow, jolla saatiin jo tosi tarkkoja tilastoja liikenteestä.
Toista on nykyisin. Hankkijan vertailutaulukon täyttää äärimmäisen monipuolisten graafisten käyttöliittymien ominaisuudet Day0-N-operointikyvykkyyksillään. On AI-pohjaista analyysia ja toimintaa joka lähtöön ja parhaimmilla ChatGPT-pohjaisia tekstikäyttöliittymiä. Nykyiset hallinta- ja valvontajärjestelmät keräävät ja analysoivat massiivisia määriä informaatiota ja näyttävät ne käyttäjälle toinen toistaan hienompina käppyröinä.
Auton vaihdossa auttaa Tekniikan Maailma, verkon vaihdossa Reformo!
Ei siis ole ihme, että lähiverkkojen uudistushankkeet koetaan vaikeiksi. Varsinkin jos leipätyö ei ole tietoliikenne-ekspertti. Tämän vuoksi on hyvä huomata markkinoilta löytyvän yrityksiä, joiden elämäntehtävä on auttaa ja palvella juurikin tämän tyyppisissä hankkeissa. Jos olet siis eksynyt epätietoisuuden viidakkoon ja haluaisit uusia verkkosi, niin ota reilusti yhteyttä. Pohditaan juuri sinun tarpeeseesi sopiva ratkaisu.